Hahmojorinaa ja/tai suunnitelmia

Ainahan kaikilla on paljonkin hahmoideoita, paljon konsepteja mitä haluaisi kokeilla mutta kello ei anna periksi. Monia eri tyylejä kokeilla, useita eri pelimekaniikkoja. Siksi pistänkin tämän uuden aiheen pystyyn. Tähän voi lähetellä huoletta eri ideoita ja suunnitelmia tai vaan jaaritella. Pohtia jonkin DnD luokan rakenne kokonaisuuksia mitä on itse pohtinut tai mitä ei vaan ole vielä kokeillut. Tavoitteena on saada purkaa mahollisia ideoita ja/tai kehittää niitä muitten kanssa, tai ehkä jopa tarjota ideoita muille pelaajille.

Tämä on kuitenkin ehkä niiltä osin rajoitettu ettei pelinjohtajien kannata paljastaa korttejaan täällä, mikäli pelaajat lukevat myös kyseistä foorumia. Mutta ideoita on monesti oman kamppanjan ulkopuoleltakin, ja parempi tapa niitä on asettaa esille on kirjoitella tänne kun yrittää tunkea niitä väkisin kamppanjaan tai vast?

Mutta asiaan. Olen itse nyt alkanut pohtimaan uutta hahmoa (jälleen), uutta hahmoa DnD kamppanjaan. Kyseessä olisi erikoistunut wizardi. Olen jo kerran aikaisemminkin kokeillut vastaavaa tapausta, tuolloin enchanterin muodossa. Havaitsin sen mielenkiintoiseksi, varmaan sen takia että DnD:n magia tuntuu aina sitä mielenkiintoisemmalta mitä suppeampi on tarjonta. Mutta nyt kuitenkin uusi hahmoideania on necromanceryyn erikoistunut velho. Haluankin kokeilla sitä miten ihmisten väkinäinen vastahakoisuus ja epäsuopeat katseet voivat langeta hahmon päälle niin helposti, mutta silti käyttää pahaksi tunnettua voimaa olematta juuriltaan tai teoiltaan paha. Saa nähdä kun kuljetan ideaa eteenpäin että mitä saadaan aikaan

Pariin otteeseen olen vähän miettinyt monipuolisempia ja laajempia taistelujas sekä niihin painottuvia kamppanjoita. Suuret taistelut ovat monen sääntösetin mukaan hankalia tai ainakin hitaita. Mutta muistaakseni L5R:ssä (Legend of the Five Rings) oli tähän toimivat ja kätevät säännöt. On kuitenkin oletettavaa että tämä vähän syö ehkä yhden hahmon tarkoitusta mutta korostaa yhteistyötä jo isommankin porukan kesken kuin pelkästään pelaajien ja muutaman npc:n. En tiedä olisikohan tämä ratkaisu myös pelaajien mahdottomaan yhteistyöhön?

Mietin, että miksi olen missannut tämän keskustelun :O

Hmmm.. Meinaako tyylin jotain massiivisia niin kuin armeija vastaan armeija kampanjoita?
En tiiä Kuulostaisi siltä et yksilöllisyys katoaa tuommoisessa..... Yhteystyötä voi painottaa myös pienemmässäkin porukoissa

Itsellä on tippunut motivaatio tuohon dnd:hen, ku ottaa vähä päähän se max 6lvl ja uusi peli tyyliin, ja itse satun pitämään classeistä, joitten elämä on tuskaa ekoilla lvl:llä xD Tällä hetkellä kuitenki ehkä mielenkiintoisimmalta classiltä vaikuttaisi bardi, ihan vaan sen takia, että kunnon support pelaajat yleinen harvinaisuus pelissä ku pelissä ;D

Daemon kirjoitti:Hmmm.. Meinaako tyylin jotain massiivisia niin kuin armeija vastaan armeija kampanjoita?
En tiiä Kuulostaisi siltä et yksilöllisyys katoaa tuommoisessa..... Yhteystyötä voi painottaa myös pienemmässäkin porukoissa

Tämä mainitsemasi katoaminen on vaan tulos huonosta suoriutumisesta sanoisin. Kuitenkin tuollaisessa kampanjassa paljonkin yksittäisen johtavan hahmon tekemiset korostuisi ja pelaaja joutuisi oikeasti ajattelemaan tarkasti tekemisiään ja päätöksiään. Se että taistelut olisivat massiivisia ei vie sitä tosi seikkaa pois että muutama hahmo on ne jotka oikeasti merkitsee sen mitä tapahtuu. As we know, taistelukentällä, etenkin historian kaukaisissa syövereissä, johtajat merkitsivät paljolti taistelun suunnan. Jotenka sanoisin että tämä olisi vain uusi hiukan haastavamapi aspekti uudella pohjalla. Yksilöllisyys ei vähenisi, muuta kuin huonon roolipelaamisen seurauksena.

Elikkä meinaat et toi kampanja pelataan jotenkin komentajien roolissa? Mites se sitten käytännössä toimii? Käydäänkö taistelut miten normaalisti ollaan käyty vai onko visuaaliset avut tarpeen?.. Varsinkin jos taistelut on isommalla skaalalla, voi tulla ongelmia kaikkien tilanteiden ylläpitoon?
Miten tässä painottuisi se tarina?

Niinkun sanoin ainoastaan L5R on tarjonnut toimivan systeemin tähän tyyliin. Eli ihan omat säännöt toimivalle suuri skaalaiselle taistelulle. Taistelut toisinsanoen käytäisiin eritavalla ja se vaatisi pelinjohtajalta enemmän kuvailemista ja tilanne selvittelyjä, mikäli hyviä visuualisia keinoja ei ole käytettävissä. Tarina taasen on toinen haastava asia mutta sekin varmasti onnistuu, ei sotimisen tarvitse aina toimia USA kannalta että ollaan vaan alistamassa toisia ja viemässä niiden rikkauksia niinkuin Baseem Sodan takana voi olla ihan muitakin syitä niinkuin Troijan sodissa yms. Kaikki on kiinni vain pj:n ja pelaajien luovuudesta. Mielestäni mikään kategoria ei haittaa peliä, se on ennemmin pj:n tai pelaajien luovuuden puute hyväksikäyttää kategoriaa

Itsehän olen ollut monessakin pelissä joissa massiivisia armeija vastaan armeija- taisteluita, tai massataisteluita for short, on käyty. ad&dssä tuntui toimivan hyvin vain se, että pj päätti mitä tapahtui, sillä moiselle et todellakaan löydä sääntöjä dndstä. Ainakaan hyviä sellaisia. Gurpsissa on uudet säännöt massataisteluille uudessa mass combat pdf:ssä, sekä Gurpsin kolmos edikasta löytyi basicista massataistelusäännöt. Ollaan kokeiltu kumpiakin ja muistaakseni 3 ed säännöt toimivat siinä suhteessa (ja vain siinä suhteessä) paremmin. Saatettiin tosin siihen aikaan taistella tavalla joka sopi paremmin systeemiin, ei nimittäin oltu kahden käden aseita heiluttelevia hulluja puoljumalia.

Joka tapauksessa Gurpsin uudet mass combat säännnöt olivat mielestäni hirvittävät. Ne eivät anna lainkaan pelata hahmoa, vaan täytyy päättää suurinpiirtein mitä asiaa ajaa ja mille osalle taistelua päättää omalla sankarillaan antaa noin 10% edun. Oli todella tympeää kun ei saanut päättää mitä hahmo oikeasti tekisi. Esim:

PJ: Mitä Masagi tekee?

Dozer: Masagi ryntää kohti keskellä olevaa johtajaa lahdaten tieltään kaikki idiootit jotka uskaltautuvat hänen tielleen

PJ: No eiköhän tuo ole heroic teko ja maksimi riskitaso. (nopanheittoa). Sait tehtyä omalle puolellesi 10% voimaedun vihollisjoukkoja vastaan ja otit 3 pistettä damagea.

Dozer: Lasketaanko DR?

PJ: Sääntöjen mukaan ei, se on jo otettu huomioon Masagin troop strengthissä.

Dozer: Eli jos meillä olisi Xar mukana (DR 20 puolustus spesialisti) niin hänkin olisi ottanut vahinkoa?

PJ: Niin tää pelittää.

Dozer: Millä ne meitä oikein huitoo? Ne tekis vahinkoa vaikka hahmon DR olisi 4000!!!

PJ: Systeemi ei vaan ota huomioon tuollaisia poikkeustapauksia.

Dozer: No ok. Miten muuten otin noin vähän damagea? Halusin rynnätä suoraan johtajan kimppuun välittämättä vauriosta.

PJ: Olit niin hyvä.

Dozer: I can live with that. Olenko jo niiden johtajan luona?

PJ: No siis mitä teit oli tappiota niiden joukoille tuolla ryntäyksellä mutta ne pakottivat sinut perääntymään.

Dozer: Pakottivat Masagin perääntymään? Vaikka otin vain kolme damagea? No en peräänny vaan olen tällä kertaa OIKEASTI välittämättä niistä iskuista vaikka tulisi 60 damagea. Masagi kestää kyllä. Johtajan kimppuun vaan.

PJ: Ei tässä voi noin tehdä.

Dozer: Tuo 3 damagea on niin nössö määrä että voinko sentään ottaa siihen nähden 20 kertaisen riskin ja aiheuttaa vihollisille enemmän tappiota ottaen itse enemmän damagea?

PJ: Ei kun tuo oli jo maksimiriski.

Dozer: Aha. No kai sitten Masagi taistelee pirun varovaisesti ensimmäistä kertaa elämässään ilman kummempaa syytä.



Eli ei minun mielestä ainakaan kannata käyttää Gurpsin mass combat pdf:än sääntöjä. Olivat hyvin turhauttavat.

On totta että tommosessa massa taistelussa on niin eroavat säännöt että niitä ei voi pelauttaa samalla tavalla kuin normi taistelua. Jos voisi niin se olisi joko liian hidasta tai liian merkityksetöntä. Jos nuo taistelut menisivät täysin normi taistelusääntöjen mukaan ei varmasti yksittäisen taistelijan merkitys olisi mikään vaikka reaaliajassa taistelu kestäisi koko pelikerran. Tämä tietyin tavoin turhauttavaa, mutta mitä siinä silloin jos haluaa pelittää pelaajilla kamppanjan jossa oikeasti taistelut on pitkiä, tuskaa täynnä ja jokainen virheliike voi koitua kohtaloksi. En sano että tämä olisi ihan huonokaan kamppanjan pelauttamis tyyli, mutta ei kovin suuressa huudossa varmasti pelaajien kesken. Tässä siis syy minkä takia säännöt massa taisteluille tarvitaan... kai.

Massataistelu nimensäkin mukaan ei ehkä olekaan tarkoitus liiemmaksi tukea hahmon roolipelaamista. Tietenkin hyvä ja huono asia. Masagi, kaikessa poikkeuksellisuudessaan muihin hahmo konsepteihin uskomattomalla tahdon ja kehon voimallaan sekä pelottomuudellaan, on niin harvoin esiintyvä tapaus ettei vastaavia poikkeuksia varmasti ole otettu huomioon kun on tarvittu kehitellä mekanismi läpikäydä suuria taisteluita. Yleensä vastaavanlaiset taistelut ovat ennalta päätettyjä pelinjohtajan toimesta, juoneen sidottuja. Mutta mikäli massataistelu-koettelut kuuluvat pelin henkeen, yhden tai useamman pelaajan pelatessa sotajoukkojen kenraaleita tai sadanpäämiehiä, on fiksumpaa pitää erillään itse roolipeli- ja massataistelu-tilanteet. En ole kokeillut GURPSin tarjontaa tämän suhteen, mutta uskon että tämä eroaa tarkoitukseltaan ja toiminnallisuudeltaan niin paljon tavallisesta taistelusta, ettei sitä voi suoranaisesti verrata itse roolipelattavaan taisteluun.

Dozer: Eli jos meillä olisi Xar mukana (DR 20 puolustus spesialisti) niin hänkin olisi ottanut vahinkoa?

Ja wtf, DR 20?

Tottahan on toki kaikki mitä sanoit, tosin se on itselleni aina epämiellyttävää jos hahmon täytyy toimia niin paljon systeemin puitteissa, ettei hänen luonteelleen ominaisille teoille vain löydy sääntöjä. Pelissä ei esim. voi vanha johtaja tehdä urheaa ryntäystä omaan kuolemaansa inspiroidakseen nuorukaisia ryntäämään päälle lujemmin. Esimerkkejä varmaan löytyy lisääkin. Joka tapauksessa Gurpsin massataistelu kohtelee pelaajaa kuin hän käyttäytyisi aina kuten kuka tahansa sotilas, ja ainoa ero on hänen troop strengthinsä.

TL/DR: Aina kun minulle sanotaan että "noin ei voi tehdä" roolipelissä, tuntuu kuin olisi hypännyt näkymättömään seinään pahki ja immersio tuhoutuu.

Ja kyllä. Xar on erikoistunut kaiken sortin puolustautumiseen, sekä taktisiin puolustuskuvioihin sodassa että henkilökohtaiseen puolustautumiseen kaksintaistelussa. Käyttää toisessa kädessä tornikilpeä ja toisessa staffia tehden joka vuoro defensive attackeja nostaakseen puolustustaan. Also DR 20 yliluonnollinen panssari.

Bulldozer kirjoitti:Tottahan on toki kaikki mitä sanoit, tosin se on itselleni aina epämiellyttävää jos hahmon täytyy toimia niin paljon systeemin puitteissa, ettei hänen luonteelleen ominaisille teoille vain löydy sääntöjä. Pelissä ei esim. voi vanha johtaja tehdä urheaa ryntäystä omaan kuolemaansa inspiroidakseen nuorukaisia ryntäämään päälle lujemmin. Esimerkkejä varmaan löytyy lisääkin. Joka tapauksessa Gurpsin massataistelu kohtelee pelaajaa kuin hän käyttäytyisi aina kuten kuka tahansa sotilas, ja ainoa ero on hänen troop strengthinsä.

TL/DR: Aina kun minulle sanotaan että "noin ei voi tehdä" roolipelissä, tuntuu kuin olisi hypännyt näkymättömään seinään pahki ja immersio tuhoutuu.

Ja kyllä. Xar on erikoistunut kaiken sortin puolustautumiseen, sekä taktisiin puolustuskuvioihin sodassa että henkilökohtaiseen puolustautumiseen kaksintaistelussa. Käyttää toisessa kädessä tornikilpeä ja toisessa staffia tehden joka vuoro defensive attackeja nostaakseen puolustustaan. Also DR 20 yliluonnollinen panssari.

Näin useamman kuukauden jälkeen tartunpa uudestaan tähän puheenaiheeseen..

Mies jota en koskaan ole nähnyt mitenkään kehittyneempänä pelinjohtajana tai edes minkäännäköisenä ropettajana, Roopertti Ruiskuja (peitenimi), sanoi kertaalleen että ropettaminen on huomattavasti mielekkäänpää kun jättää sääntökirjat pois. Hiljalleen olen alkanut taas ymmärtämään mitä hän tarkoitti tällä. Muistan aikoinaan kun pelailimme itsekehiteltyjä roolipelejä missä statit oli melko mitätöidyt, aseet tappoi jos osui ja sääntökirjoista tai mistään materiaalista ollu mitään tietoa. Tuohon aikaan pelit olivat omalla tavalla paljon eloisampia. Tämä tietenkin pitää rinnastaa siihen että tuolloin oli vain ala- yläaste ikäinen penikka, eikä järki vielä luistanut kovin tehokkaasti. Mutta nykypäivänä, joka kerta kun kesken taistelun pitää kaivaa sääntökirja esille tuntuu kuin olisi epäonnistunut niin pelinjohtajana, pelaajana kuin ihmisenä. Sääntöjen turha kääntely ja tulkinta on ensinnäkin haitallista pelaajien mielialalle ja peliin uppoutumiselle sekä turhaa ajanhukkaa kun peliaika on aina rajallista. Mieluummin kuluttaisin tuon ajan ropettaen kun sääntöjä väännellen ja käännellen.

Sitten kytkeäkseni tämä sitaattiini: Näkisin itse että tuossa massasota tilanteessa tulisi pelauttaa sääntöjen lisäksi tai tilasta pelaajahahmojen persoonallisia hutkintoja muutama, antaa ehkä muutama lisätappo jos heitot ja ropetus meni hyvin ja sitten eeppinen taistelu pataljoonan super sotilas-karju-lihaskimppu-johtajaa vastaan. Tämä mielestäni ainakin olisi ehkä vähän mielekkäämpi ratkaisu kuin summailla tiettyjä tuloksia ja ratkoa sillä taistelu joka yleensä on jo ennalta kirjoitettu juoneen miten se menee