Hobgoblins - The masters of warfare

Monet DnD-kamppanjoissa esiintyvät rodut joutuvat liian usein pelkiksi random encounter -teuraaksi, joita pelinjohtajat syöttävät pelaajille kampanjoiden alkutaipaleella. Kuitenkin mitään rotua ei ole tehty pelkäksi "cannon fodderiksi", vaan niihin syventymällä ovat korkeankin levelin sankarit helisemässä. Mielekkäämpää onkin tuoda kaikkien tuntemia rotuja uudella tavalla haasteeksi niin, että saaliista tuleekin saalistaja pelaajien kasvojen vaihtuessa ylimielisestä virneestä puhtaaseen kauhuun. Alle kirjoitan syventynyttä tietoa rotujen tavoista, elinoloista, psykologiasta ja taistelutyyleistä.

TÄRKEÄÄ! Mikäli et toimi pelinjohtajana tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa, mieti häiritseekö nyt paljastuva tieto omaa pelaamistasi pelihahmona. Jokaisen hahmon täytyy lähteä siitä olettamasta, ettei se tiedä mitään muista roduista eikä täten osaa varautua tulevaan. Knowledge-heitot saavat uuden ulottuvuuden.

Aloitan usean rodun sarjani esittelemällä Hobgoblinit, joiden vaarallisuudesta koko sivistynyttä yhteiskuntaa kohtaan minulla ei ollut mitään aavistusta ennenkuin luin kirjan: The Slayer's Guide to Hobgoblins.

Peräti kaksimetriset Hobgoblinit ovat vaikuttava näky. Poiketen muista "savage"-luokitelluista roduista, Hobgoblinit ovat varustautuneet viimeisen päälle. Kilvet, panssarit ja aseet kiiltävät huippukuntoa. Yleensä suuremmissa joukoissa liikkuvat Hobgoblinit etenevät muodostelmassa ja asettuvat yleensä tarkkaan valituille paikoille mikäli tarkoitus on yllättää vihollinen. Toisaalta monet ovat luulleet hyvin varusteltuja ja muodostelmassa eteneviä joukkoja omikseen, kunnes on liian myöhäistä ja raivoisat koiran haukkumista muistuttavat käskyt kajahtavat joukon johtajan suusta.

Hobgoblinit ovat hyvin kollektiivinen rotu. Heimon etu menee yksilön edun edelle ja tätä opetetaankin kaikille lapsesta pitäen. Nuoria, alle 11-vuotiaita heimon jäseniä pidetään erillään sotatoimista, sillä kaikki tietävät heidän olevan heimon tulevaisuus. Ylintä päätösvaltaa pitää heimopäällikkö, jonka käskyjen kyseenalaistaminen on törkeä rikos, lähes yhtä törkeä kuin omien varusteiden ylläpidon laiminlyönti. Rikoksista törkein on kuitenkin heimon pettäminen (esim. taistelussa ohjeiden laiminlyöminen tai heimosta karkaaminen) jota seuraa armoton ajojahti ja kuolema. Poiketen kaikista muista goblinoid- ja samankaltaisista barbaari-roduista, Hobgoblinit eivät parittele nautinnosta laisinkaan sillä jatkuvat ja yllättävät raskaudet vahingoittaisivat hobgoblin-heimoa. He ovat hyvin organisoituja käymään vain sotaa, josta he saavat lähes kaiken nautintonsa. Naaraat, jotka eivät ole raskaana, osallistuvat sotatoimiin yhtä tehokkaasti kuin urokset.

Voima ja uroteot ovat valtaa heimossa. Heikoilla heimon jäsenillä ei ole paljoa mahdollisuuksia selvitä, sillä heille ei jaeta mitään omaisuutta onnistuneista ryöstöretkistä. Jokainen hobgoblin harjoittelee jatkuvasti tullakseen vahvemmaksi, jotta voi haastaa ylemmän rankin soturin kaksintaisteluun nimeltä Surka. Taistelut päättyvät hyvin harvoin kuolemaan, sillä toisen jäädessä alakynteen hän yleensä luovuttaa. Luovuttamista ei nähdä häpeänä, vaan enemmänkin kunniana saada tunnustaa vahvempi soturi. Vain siinä tapauksessa mikäli Surka haastetaan heimopäällikköä vastaan, taistelu käydään kuolemaan asti.

Hobgoblinit vihaavat kaikkia muita rotuja, pitäen omaa rotuaan ainoana jolla on oikeus olla olemassa. Kaikista eniten he vihaavat haltioita, jotka on surmattava pikimittä, johtuen jumalten välisistä konflikteista. Tosin Hobgoblinit ovat tunnettuja myös orjuuttamaan valtavia määriä muita rotuja. Yleensä näistä orjista hakataan sotureita etulinjaan kuolemaan varustaen heidät heikosti ja ajaen heidät sotakentälle puhtaalla voimalla. Mikäli suurempia yhteiskuntia ja valtioita muodostuu, voi olla, että hobgoblinit yksinkertaisesti orjuuttavat muut rodut nostaen itsensä aatelisiksi ja pakottaen muut varustamaan heidät ruualla, aseilla ja muilla tarpeellisella. Hobgoblinit eivät pysähdy ennenkuin he ovat vallanneet kaiken.

Kuten aiemmin on jo tullut ilmi, Hobgoblinit elävät sotiakseen. Heimo elää jatkuvassa sotatilassa linnoittautuen mielellään hylättyihin tai vallattuihin linnakkeisiin tai luoliin. Tärkeysjärjestyksessä ensisijalla on aina uuden asumuksen yhteydessä tuon asumuksen puolustuksen rakentaminen muureineen, ansoineen, vartiotorneineen ja sotakoneineen. Kun uusi asumus alkaa olla valmis, lähtevät ryöstöpartiot liikkeelle. Ensin lähelle sitten kauemmas tuoden mukanaan niitä hyödykkeitä, joita heimopäällikkö on pyytänyt heitä tuomaan. Yleensä aseita, karjaa/hevosia ja työkaluja. Rahan päälle Hobgoblinit ymmärtävät harvoin (lukuunottamatta pelättyjä mercenary-joukkoja), mutta rahaa voidaan ryöstää ase- ja haarniskamateriaaliksi sulatettavaksi. Mainittakoon, että Hobgoblineilla on erikoinen kiintymys nimenomaan hevosenlihaan, minkä vuoksi ratsujoukkoja näkee muiden onneksi vähän. Tosin, kun hobgoblin nousee ratsun selkään, silloin on paha irti.

Hobgoblin heimot ovat varsin valtavia. Sotureita on yleensä sadasta kolmeen sataan ja non-combatteja (nuoria, raskaana olevia naisia, vanhoja, sairaita ja ennenkaikkea haavottuneita) tuplasti tai triplasti. Koko sotajoukon ja heimon johtaminen tarvitsee yleensä näin valtavissa lukumäärissä todella vahvan johtajan, mikäli puhuttaisiin muista "savage"-roduista. Hobgoblinien hierarkia on sen sijaan erilainen. Heimopäällikkö nimeää neljästä kahteenkymmeneen suurinta soturia. Nämä overlordit ovat valtansa huipulla, yläpuolellaan vain heimopäällikkö. Overlordeiksi nimitetään vahvimmat ja hyödyllisimmät (tehnyt suuria ja onnistuneita tekoja heimon hyväksi) soturit. Heistä koostuvat heimopäällikön henkivartijat ja sotaosastojen komentajat. Suurin ja viisain sotastrategikko heimossa on kuitenkin aina heimopäällikkö.

Hobgoblinit eivät ole kovin uskonnollisia. Heidän jumalansa on The Mighty One, goblinoidien jumala. Kuten kaikki goblinoidit, Hobgoblinit uskovat heidän olevan jumalan valittu rotu. Siltikään pappeja ei juuri heimoissa näy ja silloinkin, kun heimopäällikkö kysyy heimon arvostetuilta adepteilta neuvoa, hän tuskin sitä noudattaa. On arveltu, ettei heidän jumalansa kuitenkaan käänny rotua vastaan, sillä rotu toteuttaa puolitietämättömästi The Mighty Onen tärkeimpiä käskyjä; surmaa, tuhoa, polta ja hävitä. Jos heimoon syntyy pappi, tällä olevat vallat mahdollistavat heimopäällikön syrjäyttämisen ja adeptit seuraavat tätä. Tällöin jos pappi nousee valtaan, koko heimon käyttäytyminen voi täysin muuttua palvelemaan ainaisen sotatilan sijasta heidän jumalansa tarkempia käskyjä.

Hahaha Sinäpä olet hienon textiseinän kirjoitettua!

Ihan mielenkiintosta textiä, eipä oo tullu ajateltua miten Hopgoblinit toimii käytännössä.
Tosin nuita hobgoplineita on harvoin astunu vastaan pelikampanjoissa ja jos on niin aika alussa.

Ei sattuis olemaan semmosta kirjaa kuin:
Nymphs: The Masters of Natural Nudity

Nyt päästään siihen asiaan, jonka tarkoitus on yllättää pelaajat täysin. On varsin opettavaista sekä pelaajille, että pelinjohtajalle kun "pelkät goblinoidit" saavat pelaajissa aikaan tunteen, että se on menoa nytten. Hobgoblinit ovat sodankäynnin ammattilaisia, jokainen heimon jäsen on ensisijaiselta ammatiltaan soturi.

Esimerkki joukkojen tehtävistä suuremmissa taisteluissa
Soturit etenevät aina tiukasti muodostelmassa, jonka keskellä yleensä näkyy suurempi ja voimakkaampi soturi, muodostelman overlord. Itse heimopäällikön muodostelman tuntee heiluvasta bannerista, joka yleensä on koristeltu kertomaan tarinaa heimon aiemmista saavutuksista. Banneria kantaa yksi overlordeista, jotka kulkevat aina heimopäällikön henkivartijana. Yleensä myös muut soturit ovat bannerin lähistöllä voimakkaampia ja pelottomampia, johtuen adeptin tai papin siunaamasta bannerista.

Jousiampujat kulkevat muodostelmien perällä tai piiloutuvat maastoon. Muuten yhtä raskaasti varustettuja kuin muun soturit, mutta longbow lisäksi selässään, nämä hobgoblinit laukaisevat aallottain nuolia vihollisen niskaan. Näin he suojaavat omien soturiensa etenemistä harventaen samalla vihollisen joukkoja.

Ratsumiehiä näkee yleisimmin mercenaryjoukoissa, mutta niitä löytyy lähes jokaisesta heimosta. Ongelmaksi muodostuu yleensä hobgoblinien herkuttelu ratsuillaan. Ratsumiehet ovat nopeita eliittijoukkoja ja kiertävät salamannopeasti vastustajan selustaan josta ne sitten voivat rynnistää teurastamaan jousimiehiä tai motittamaan vihollisen. Vastustajana suoraan toivoisi, ettei ikinä tarvitsisi nähdä ratsastavaa hobgoblinia täydessä varustuksessa.

Tiedustelijoita löytyy jokaisesta taisteluosastosta tietty määrä. Ainoita hobgoblineita koulutettuna sen rodulla ominaiseen hiipimiseen. Tiedustelijat ovat tarkkasilmäisiä ja nopeita, toimittaen heimopäällikölle raportin löydetyistä ryöstökohteista ja niiden puolustuksesta sekä heikoista kohdista jopa tunneissa, vaikka matkaa olisi useita maileja. Taisteluissa tiedustelijat tekevät sissitoimintaa. Muutama päivä ennen taistelua voivat he käydä myrkyttämässä vihollisen kaivot, jotta vastustaja olisi heikko. Itse taistelussa he jahtaavat pakenevia vihollisia, surmaavat haavottuneita, tekevät hit-and-run iskuja vastustajan flankkeihin. Soturit sissitaistelu ja tiedustelija -koulutukseen valitaan aina taitavimmista sotureista, joten Hobgoblin-scoutit ovat aina vaarallisen tehokkaita.


Taktiikasta
Hobgoblinit pyrkivät aina yllättämään vihollisensa. Jokaisella heimolla on oma viittomakieli, jota kaikki ymmärtävät ja jolla he täydessä hiljaisuudessa kommunikoivat. Hobgoblinit ovat yleensä tietoisia vastustajan mahdollisuuksista nähdä pimeässä, joten mikäli vastustajalla ei ole darkvisionia on varmaa, että hyökkäyksen tapahtuessa pimeällä voidaan suosia sadepäiviä jolloin valaistusta on vaikea luoda. Samaten mikäli vastustajalla on darkvision, voivat tiedustelijat sytyttää kylän ympärille valtavat roihut jolloin vihollinen väliaikaisesti sokaistuu ja hobgoblin lauma pääsee niskan päälle.
Karavaanien kimppuun hyökätessä katsotaan aina ihanteellinen paikka väijytykselle. Vankkurit rysähtävät yllättäen syvään monttuun ja joka puolelta pimeästä syöksyy ylivoima haarniskapukuisia sotureita jotka taistelevat armottomasti, mutta tiimeissä kilvet monesti toisissaan kiinni. Myös mottitaistelu on mahdollista mikäli paljastuu vihollisella olevan vahvempia sotureita. Tällöin ahtaassa solassa voi käydä niin, että kivet rysähtävät molemmin puolin karavaania, jolloin kivi ja nuoli sade sataa karavaanin päälle. Kun karavaanarit hätääntyvät ja suojaantuvat vankkurien alle, syöksyy tyhjästä hobgoblin soturit kimppuun.

Puolustuksessa hobgoblinit ovat parhaimmillaan/pahimmillaan. Kotiluola/linnake on ansoitettu ja vartioitu mailien päähän. Muurien eteen on yleensä kaivettu syvä vallihauta tekemään eteneminen mahdottomaksi. On myös mahdollista, että vallihauta on vain näennäisesti syvä, mutta vihollinen huomaakin olevansa yhtäkkiä polvea myöten öljyssä ja silloin roihahtaa. Mikäli muureista päästään ohi on luola varmasti ansoitettu ja sinne tänne tehty väijytypaikkoja ja puolustuspisteitä. Jokaiselle hobgoblinille on annettu pysyvät ohjeet siitä mitä täytyy tehdä jos hälytys tapahtuu. Näin heimopäällikön ei koskaan tarvitse antaa ohjeita puolustuksen aikana vaan kaikki on tarkkaan suunniteltu. Hyökkääjät tuskin koskaan keksivät sellaista hyökkäysmanooveria, mitä vastaan puolustuksella ei olisi valmiita ohjeita.

Kirjoitan alle vielä pari esimerkkitarinaa Hobgoblinien taisteluista ja taktiikoista